Ensimmäinen viikko meni nopeasti ihmetellen kaupungin hälinää. Aurinko paistaa koko ajan ja lämpötila on lähes joka hetki (kirjaimellisesti) +35. Elokuu on Koreassa kuumin. Olo on kuin saunassa, mutta siihen tottuu nopeasti. (Päivisin ihmisiä ei hirveesti liikenteessä ole kuumuuden takia, mutta iltasin kadut on täynnä ja ihmiset lähtee shoppailemaan tai tekemään jtn muuta).
Työni on alkanut Korealaisessa hostellissa (Base camp) ja alku on lähtenyt luistamaan hyvin. Työnkuvaani kuuluu aamulla porttien aukaisu, yleistilan kunnostus (valot päälle,roskat pois, musiikki soimaan), kassan laskeminen, aamupalan esillelaitto (vohveleita,paahtoleipää ja marmeladeja), hostellin siivoaminen (vessat, yleistila, keittiö, terassi, rappukäytävä), asukkaiden check-out ja check -in ja petien laitto kuntoon.
Päivät kuluu nopeasti ja kirjoitus tänne blogiin on aina jäänyt. Kello on puol kakstoista illalla ja nyt päätin ryhtyä toimeen. Aikaeroa Suomeen on +6 tuntia, mikä ei ole paha. Itseasiassa se ei vaikuttanu muhun mitenkään.
Saavuin Koreaan tiistai aamuna 8.30 ja ensimmäinen yllätys oli se että laukkuja lähdettiin hakemaan (surprise surprise) metrolla. 8.5 h lennon jälkeen täpötäyteen metroon, josta immigrant tiskille missä palautetaan arrival card, otetaan sormenjäljet ja kasvokuva. Koko lentokenttä seikkailuun meni aikaa kaksi tuntia, pitkien jonojen takia. Kenttä oli kuitenkin helppo ja hyvin opasteita ( mitänyt se metro opasteet vähän random). Henkilökunta ei hirveän hyvin puhunut englantia, mutta kaikesta selvittiin hienosti.
Aika rientää. Viikko meni niin, että hujahti. Huomaan pitäväni Seoulista päivä päivältä enemmän. Mitään kulttuurishokkia ei oo tullu, ainakaan vielä. Loppuun kuvia mun viikosta. Pakko sanoo -täällä ruoka on niin herkullista naaam❤ fall in lööööve
Nyt on pakko mennä nukkumaan. Seuraavaan kertaan, see ya!
